Peli jää nykyään tosi vähälle huomiolle vaikka hobitti figupeli yritti tätä uudistaa lähes identtisillä säännöillään ja yhteensopivilla napeillansa.
Pelasimme 300:n pisteen pelin, jossa vastakkain asettuivat Sumuvuorten nykyinen kuningas Durbûrz hiisi massoineen peikolla höystettynä sekä Itäläisten eliitti partio, jota johti itse Amdûr. Mainittakoon, etten kerennyt saamaan omaa Amdûr nappiani maaleihin, joten jouduimme proxyttamaan tätä Khamulilla, joka ei myöskään ole yhtään hullumman näköinen figu.
Skenaarioksi rollasimme King of the Hillin, jossa on tarkoitus pyrkiä joukoittain pelikentän keskellä olevalle kukkulalle. Klubillamme oli allekirjoittaneen sinne joskus muinoin tuoma citadelin Temple of Skulls -maastopalikka, joka sopi hommaan kuin nakutettu.
Goblinit pääsivät deployamaan ensimmäisen warbandinsa ensin, joka olikin itse kuninkaan saattue. Tämän asettelin ihan kukkulan juurelle erottaen yksittäisen jousi hiiden hieman syrjemmälle tähtäilemään mahdollisia vihollisia.
Durbûrzin lähimmän kapteenin lisää massaa tuova ryhmä pääsi deploamaan samalle alueelle kuin kuninkaansakkin ja toi oman massansa vahvistamaan jo paikanpäällä olevaa massaa itse kapteenin ja muutaman "lojaalin" seuraajan asettuessa asemiin, kukkulan valtausta varten.
Itäläisten pieni jalkaväki ryhmittymä kapteeneineen deplosi suoraan kukkulalle ottamaan ensimmäisiä hiisiä vastaan ja koittaen pitää jalansijan kukkulalla.
Itäläisten ratsuväki Amdûrin kera asettautui suoraan kukkulan toiselle puolen.
Peli starttasi itäläisten prioritylla ja ratsuväli rymisi täyttä vauhtia eteenpäin murha-aikeet mielessään. Kukkulan yläpuolella oleilevat itäläiset muodostivat phalangin ja valmistautuivat vastaanottamaan hiisien aaltomaiset hyökkäykset. Hiidet etenivätkin vuorollaan tasaisesti. Kapteeni nappasi mukaansa kourallisen hiisiä ja lähti luikkimaan kukkulaa ylöspäin.
Hiisi kuningas marssiti päälauman kohtaamaan ratsuväen armottoman hyökkäyksen. Lauman jousiampujat erkanivat hieman ryhmästä ja innoistuvat ampumaankin vihollista kohti, mutta nuolet lensivät ties minne eikä vahinkoa saatu aikaan. Peikko innostui etenemään pidemmälle ja yritti kettingillään humauttaa ensimmäistä ratsastajaa osumatta kuitenkaan.
Itäläiset nappasivat myös seuraavan vuoron priorityn, jolloin Kuninkaan oli pakko huutaa joukkojaan liikkumaan nopeammin. Amdur oli kuitenkin nopeampi ja ratsuväki rysähti hiisilinjoihin, ennen kuin kuningas ehti koiraa sanoa. Hiisikuninkaan huuto kuitenkin ylsi kapteeniin, joka hyökkäyskomennon kuullessaan rysähti täydellä voimalla itäläis phalangiin.
Muutama hiisi ampui taas innoissaan ja yksi erittäin onnekas nuoli sujahti itäläisen kypärän silmikosta sisään surmaten tämän! Ensimmäiset hurmeet valuivat pitkin vihreää niittyä. Itäläisten massiivinen rynnäkkö kaatoi kyllä monta hiittä, mutta yksikään ei vielä saanut surmaansa. Hiisi kapteeni kukkulalla onnistui taistelun voittamaan, muttei surmannut myöskään ketään. Peikko sai myös osansa ratsuväen rynnäköstä, mutta tätä ei onnistuttu haavoittamaan.
Seuraavalla vuorolla hiidet saivat vihdoin priorityn ja kävivät vastarintaan sankoin joukoin. Kaikkia itäläisiä ei kuitenkaan onnistuttu sitomaan, vaan yksi yksinäinen ratsastaja pääsi rynnäköimään sivussa olevien jousimiesten kimppuun tappaen näistä kaksi! Kuningas kutsui peikkoa apuunsa ja nämä lähtivät vihollisen sivuun etsien armeijan kenraalia aikomuksenaan katkaista käärmeeltä pää, ennen kuin tämä tekee vahinkoa.Kenraaliin ei vielä päästy käsiksi, mutta epäonnekas ratsastaja pääsi hengestään peikon moukarin alla.
Hiisirivistö menetti pari jäsentänsä Itäläisten tarkkojen sivallusten ansiosta. Kukkulalla kapteeni jatkoi armotonta iskujen jakoa Phalangiin onnistuen tällä kertaa tappamaan etummaisen itäläisen.
Phalangin kapteeni lähti valitun soturin kanssa yrittämään katkaista hiisien tukilinjaa kuitenkaan vielä tässä onnistumatta.
Taistelut jatkuivat kiivaana myös seuraavalla vuorolla. Toverinsa menettäneet jousihiidet kostivat kaatuneidensa puolesta pistämällä vihollisen hevosen kuoliaaksi. Päätaistelussa hiidet pitivät pintansa ja tappoivat viimein yhden ratsastajan. Kuningas ja peikko pääsivät viimein Amduriin käsiksi ja Amdur ottikin haavan menettäen samalla hevosensa. Kukkulalla hiisien kapteeni jatkoi armotonta hyökkäystään ja lisää hiisiä virtasi kukkulalle tukea tuomaan. Kapteeni onnistuikin jälleen teurastamaan yhden itäläisen saaden jälleen lisää jalansijaa kukkulalla. Verisesti irvistäen hän kääntyi katsomaan kukkulalla seisovia hilparimiehiä.
Seuraavalla vuorolla hiidet olivat saamassa prioritya, mutta Amdur käytti viimeisen might -pisteensä huutaen itäläisensä vielä viimeiseen ratkaisevaan rynnäkköön. Itäläiset rupesivat kuitenkin olemaan jo väsyneitä ja hiisien silkka massa tappoi ratsastajat. Amdur itse hyppäsi ratsastajansa menettäneen hevosen selkään ja karautti hiisikuningasta päin huutaen uhmakasta haastetta. Kukkulalla oleva kapteeni kuuli haasteen ja riensi auttamaan herraansa lukiten hiisikuninkaan tukijat taisteluun. Kuningas kuitenkin nauroi peikon ottaessakin haasteen vastaan ja moukaroidessaan Amdurista viimeisetkin elonmerkit.
Tämän jälkeen hiisien korkea kuningas käänsi keskityksensä viimeiseen itäläiskapteeniin. Itäläisten linjat olivat jo aikapäiviä sitten hajonneet ja voitto oli jo kielenpäällä.Durburz, hiisi kapteeni sekä muutama riveistä valittu hiisisoturi ympäröivät kapteenin ja hakkasivat tämän silpuksi maahan. Tässä kohtaa Itäläisten rippeet menettivät toivonsa ja pakenivat taistelukentältä. Hiisikuningas ja hänen joukkonsa ulvoivat riemuissaan.
Hiisikapteeni ajaa viimeisiä phalangin jäseniä ulos taistelukentältä.
Kuten yllä pystyy kuvittelemaan, niin peli oli vähän ikävän yksipuoleinen, mutta eipä hiisienkään "broken" status jäänyt kuin muutamaa hiittä vaille! Noppa kyllä rankaisi pelin keskivaiheilla vastustajaani armottomasti hänen hävitessään combatteja jotka olisi kaiken logiikan mukaan pitänyt voittaa. Itsehän lähdin tähän peliin myös ns. "häviäjä asenteella", koska yleensä demotettavan kohteen on kiva saada ensimmäisestä pelistään voitto, joka tällöin koukuttaa tämän mukaan ja panostamaan peliin.
...ja tällöin tietä takaisin ei enää ole...
Oikein mukava ja viihtyisä pelistä, joka tapauksessa tuli ja vastustajani tuntui myös pelimekaniikasta tykkäävän. Jossain kuitenkin siis onnistutiin! Saapas nähdä mitä ensi torstaina pelaillaan klubilla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti